Hihnalenkit.. Mulla on ollut hihnalenkkeilyyn kammo pitkän aikaa, oikeestaan sen jälkeen kun asuin Oulun Tuirassa vajaa puol vuotta ja meillä ei ollu autoa sillon ja Tuirassa ei oo minkäänäköstä metsää tai muuta mihin pääsis koiria juoksuttaa vapaana. Mulla oli sillon vaan pojat olemassa ja yleensä pääsin maksimissaan kerran viikossa juoksuttaa noita vapaana johonkin. Noh jokainen varmasti voi kuvitella kun energiset ja tekemisenhaluset koirat ei pääse muutakun hihnalenkeille ja treenaamaan vaan eivätkä juoksemaan vapaana niin katastrofin ainekset on valmiit. Pojat perseili hihnoissa aina ja joka ikinen kerta kun mä niitä käytin ulkona - aamulla, päivällä, illalla.. Tulipa vastaan ihmisiä tai koiria niin aina se sama riekkuminen, kiljuminen ja vetäminen alko ja mulla oli mennä hermot.
Päästiin sitten lopulta muuttamaan rivitaloon vähän syrjempään jossa oli pelto ihan 200m päässä kotiovela ja ah sitä autuutta kun sai kattoa miten koirat nautti joka päivä kun pääsivät vapaana rallittelemaan. Tuosta lähtien oon välttäny hihnalenkkeilyä niinkun ruttoa ja hetikun on voinu päästää vapaaks niin vapaana ovat menneet.
No, tällä hetkellä laumassa sitten 4 koiraa eli joukossa voi tyhmyys tiivistyä vielä enemmän. Päätin kokeilla eilen illalla, että miten tää lauma kulkee hihnassa yhtäaikaa ja oli kyllä niin huima ero siihen mitä se oli sillon Tuirassa pelkästään poikien kanssa, että aion kyllä yrittää joka päivä käydä hihnalenkin heittämässä näiden kaikkien kanssa yhtäaikaa.
Kävin tänään aamulla heittämässä saman 2km lenkin kuin eilen illalla ja taas mentiin kivasti ja nyt illalla lähdettiin sitten kävelemään tuonne vähän pitemmälle metsään missä on pitänyt jo jonkun aikaa lähteä käymään, mutta en ole saanut aikaiseksi. Koirat löyti metsälammen jonne tietty koko lauma sitten molskahti ja nyt mulla on uitettuja koiria täällä huoneessa..
Käytiin myös pari päivää sitten aussiejengin kanssa treffaamassa Luna cockeria ja omistajaansa, Bri oli alkuun vähän epäluuloinen niinkuin aina vieraiden koirien kanssa, mutta pojat kun on niin sosiaalisia ja rohkeita niin Briikin huomas äkkiä, että tää onki kiva leikkikaveri ja sit vedettiinki rallia ympäri mettää ja lenkkipolkua. Orion taas meinas olla vähän puupää ja sai sitä komentaa kun meinas keittää vähän yli sillä Lunan kanssa leikkiminen, loppulenkki menikin sitten ihan jees. Rasmus yllätti ja intoutu leikkimään paljon enemmän kun normaalisti vieraiden koirien kanssa.
Briistä vaan kasvaa päivä päivältä kauniimpi, tällä hetkellä ikää on sellanen vajaa 8kk. Lauantaina 12.9 olisi viimeinen pentunäyttely tiedossa Muuramessa. Kehässä olis vaan 3 aussieta Briin lisäks eli saa nähdä miten menee!
Palaillaan siis varmaan näyttelyn jälkeen viikonloppuna, adios siihen asti!
Tuo lenkkeilyn on myös itselle välillä sellainen ettei aina jaksaisi vaivautua kun koiralta saa ylimääräisen energian pois juoksuttamalla sitä irti, mutta välillä taas on todella rentouttavaa kävellä parhaassa seurassa ja tyhjentää ajatuksia :) Bri on tosi nätti! ja niin aikuisen näköinen :) Onnea kehään!
VastaaPoista