perjantai 13. tammikuuta 2017

Paluu blogin pariin pitkästä aikaa

Eipäs oo tullu kirjoteltua yli vuoteen tänne yhtikäs mitään, hupsista. Tässä reilussa vuodessa on kerinnyt tapahtua vaikka ja mitä. Koulu on mennyt omalla painollaan eteenpäin ja oon oppinut hirveesti kaikkea uutta. Vähän on myöskin junnannut hitusen opinnot paikallaan tässä jokusen kuukauden kun yllättäen selkä sano ittensä irti tuossa syyskuussa.

Se lopulta sitten parin lääkärikäynnin ja magneettikuvauksen jälkeen johti siihen, että puukon allehan sitä joutu toistamiseen. Tällä kertaa onneks neurokirurgin leikattavaks ja hyvä kirurgi olikin, paljon paremmin meni tää leikkaus kun ensimmäinen. Kohta viikko leikkauksesta ja pääsin nyt perjantaina jo lenkille koirien kanssa mettään, toki lyhyt lenkki vielä, mutta lenkki kun lenkki. Sairaslomaa ois helmikuun loppuun asti ja maaliskuussa sit työharkka alkais.

Mulla on seuraavat 5 kuukautta työharkkaa Koirakoulu Koirankujeessa, ihan hirmusen mahtava paikka olla harjottelussa ja todella paljon monipuolista tekemistä. Sen lisäks olis viel koulutuntejakin jäljellä ja ainakin EA1 kortti suoritettavana ennen näyttöjä. Näyttöjä oon mahdollisesti kaavaillut tuohon elo-syyskuun vaihteeseen, jos kaikki menee hyvin ja ei tuu selän kanssa takapakkia.

No sitten koirakuulumisia! Jos alotetaan ihan siitä, että tuossa 2,5kk sitten lauman jatkoksi liittyi mun 5 vuoden haaveilun tuloksena malinois narttu. Viralliselta nimeltään Phrenetic Fiore, kutsumanimeksi valikoitui Huurre. Tuli tosiaan kodinvaihtajana mulle 7kk iässä. Huurre on se vuosikausien haave, uskoin vihdoinkin omiin taitoihini ja uskalsin ottaa oman malinoisin.



Huurre on luonteeltaan kiltti, vähän ujo, mutta tutustuttuaan pieni halimali. Vieraiden koirien kanssa se toisinaan vaatii vähän enemmän tutustumisaikaa sillä sitä ei kovin hyvin ole sosialistettu, mutta ei onneksi ole arka, lähinnä jännittää enemmän. Rakastaa juoksemista ihan ylikaiken ja on muutenkin sujahtanut laumaan todella helposti. Briistä ja Huurteesta on tullu iha parhaat kaverit ja kakarat remuaa onnessaan keskenään ja jättää "vanhukset" rauhaan. :D

Huurteen kanssa ollaan tottista treenattu paljon kotosalla ja on ihan hirvittävän pontentiaalinen ja todella nopea oppimaan. Ei osannut muutakuin istua ja hetken olla paikallaan kun mulle tuli. Huurteen kanssa olisi tarkoitus alkaa treenaamaan ihan kisamielessä pk-hakua ja tokoa, ja jos aika antaa myöten niin myös agilitya ainakin ihan harrastus muodossa, kisoista en niin tiedä vielä toistaiseksi sen lajin suhteen. Huurteen tottista jokunen viikko sitten:



Bri on kasvanut paljon ja kohta se täyttääkin jo 2 vuotta. Briin toko työskentely on mennyt harppauksen eteenpäin ja nykyään sen työskentely on hirveen mukavaa ilman vireen tippumista. Oon myös saanut rakennettua sille todella suuren taisteluhalun josta oon ehkä eniten ylpee. :D Briin leikkiä:


Briin kanssa tehtiin viime vuos paljon myös agilitya ihan seurassa ja sen aion jatkossakin pitää meiän lajilistalla kunhan itte tästä saan selkäni kuntoon. Bri kävi myös viime vuonna parissa epävirallisessa tokokokeessa kun seurassa oli sopivasti. Ensimmäisestä tuli 171 pistettä ja 3. sija, toisesta 173 pistettä ja 2. sija. Sen lisäks se kävi nyt 6.1 ensimmäisessä tokokokeessa, 157p ja II tulos.

Oli ihan hirvee pakkanen eikä lämmitettyä hallia joten vaikutti koiran työskentelyyn. Tulipahan todettua, että ei talvikokeita ilman lämmitettyä hallia tuolle. Mutta pakkaseen nähden se suoritti oikein mukavasti! Briin seuruusta videota:


No tokojuttujen lisäks Bri kävi myös alkuvuodesta viime vuonna virallisissa kuvissa ja toki jännitin niitä ihan hirveesti Yukin huonojen tulosten takia mutta ihan turhaan. Luikero on täyttä priimalaatua myös terveydeltään eikä mitään moitittavaa siinäkään puolessa. :) Syksyllä kävästiin myös hakemassa hyväksytty tulos paimennustaipumustestistä. Tänä vuonna oiskin tarkotus käydä enempi lampailla. Haaveilen, että oisin saanu sille esikokeen läpi ennen pentuja, mutta saas nähdä josko se onnistuu. 

No sitten Orion. Se on viisastunut entisestään ja rauhoittunut vieläkin enemmän. Mm. nykyään voidaan hiekkatiellä ohittaa autot ilman, että pitää vetää hirvee vinku- ja haukkukonsertti kun ei pääse autolle. Oma auto on vielä hitusen työn alla, mutta autossa oleminenkin on jo rauhoittunut paljon eikä se enää vingu ihan hirveästi siellä. Ollaan myös työstetty sen hampaiden käyttö ongelmaa Briin kanssa leikkiessä. Monesti osaa jo leikkiä suht kivasti, mutta toisinaan vielä on koppaa päässä sen takia. 

Orion on tehnyt viime vuonna myös tokojuttujen lisäks suht paljon agilitya missä se onkin kehittynyt ihan hirvittävän paljon eikä enää mm. roiku niin paljon kädessä kiinni vaikka vielä on paljon opettelemista irtoamisessa. Sen lisäks lajivalikoimaan on tullu mukaan pk-haku ja toivon, että päästään joskus kisaamaankin siinä. Orionin aksaa viime vuodelta: 


Sen lisäks Orion kävi myös viime vuonna kanssa parit epäviralliset tokokokeet, ensimmäisestä muistaakseni sai reilu 170 pistettä ja oli 2. sijalla, ja toisesta tuli 191p ja voitti luokkansa. Tänä vuonna tarkotus ois touhuta paljonkin, mm. hakea viimenen ykkös tulos ALOsta ja näinollen sais sille TK1 ja voitas kesällä lähtee avoimeen kisaamaan. Sen lisäks luonnetestiä ja BH koettakin tiedossa. Jos pääsen aksaamaan enemmän niin ehkä epävirallisia agilitykisojakin mahdollisesti. 

Rasmus on nauttinut täysin siemauksin nykyisestä asuinpaikasta sillä täällä voin pitää näitä vapaana kaikki lenkit ja lenkkimaastoja riittää todella paljon. Ja lenkin varrella on lampi missä voi uida ja sekös varsinkin Rasmuksen saa onnelliseksi. :D Rasmus on touhunnut viime vuonna pk-hakua ja se laji kyllä sopii sille ihan niinkun nenä päähän. Varmasti tehdään tänäkin vuonna hakua mielen virkistykseksi vaikkei mitään kisasuunitelmia olekkaan sen kanssa. 


Yukin kanssa mennään päivä kerrallaan eteenpäin. Viime vuoden talvella vielä näytti siltä, että se on lonkkiensa takia huonossa kunnossa ja en tiennyt sen tulevaisuutta sen tarkemmin. Mutta onneksi huolellisella monen kuukauden kuntouttamisella nalle on nykyään kivuton ja se saa juosta vapaana 3-4 kertaa viikossa yli puolet lenkistä aina ja muuten se menee flexissä omaa tahtiaan.

Syö nivelravinteita, käy uimassa suht säännöllisesti ja hierotaan toisinaan + saa laseria myös tällöin ja näillä on pysynyt kunnossa. Syönyt vain pari rimadyl kuuria(1-2vk kestäviä kuureja) reilun vuoden aikana. Yuki täytti loppuvuodesta 3 vuotta ja yhä edelleen se tulee toimeen vieraiden koirien kanssa kun saa hetken tutustua rauhassa omaa tahtiaan, jopa toiset nartut on tähän asti hyväksynyt.

Samaten se sterilisoitiin nyt joulukuun alussa hormonaalisten ongelmien takia, näihin liittyi mm. hormonaalinen ihottuma ennen juoksuja ja juoksujen aikaan. Toivotaan, että tänä vuonna ois terveyden suhteen parempi onni. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti